Puut-taimitarha

Tervetuloa Suomen eteläisimpään metsätaimitarhaan.

Lajivalikoima Ota yhteyttä

Ympäristöystävällistä tuotantoa.



Tuotantoprosessi

  1. Idätämme taimet kasvihuoneissa, jotka lämpiävät hakkeella.
  2. Koulimme pikkutaimet koneellisesti Plantekin kasvukennoon.
  3. Sen jälkeen taimet siirretään ulkokentälle.
  4. Ulkokentällä taimet varttuvat tanakoiksi ja kestäviksi.
  5. Ulkokasvatuskapasiteetti noin 5 miljoonaa tainta.

Kattava valikoima puulajeja.



Kasvatamme

  • Kuusta (myös isoja aitakuusia n. 40-50 cm).
  • Mäntyä.
  • Koivua.
  • Tervaleppä.
  • Lehtikuusi.
  • Tammea.

Muita puulajeja tilauksesta

  • Tryffelikuusi (musta ja valkoinen).
  • Herkkutattikuusi.
  • Tryffelimänty (valkoinen).
  • Männynleppärousku.
  • Visakoivu.
  • Pihdat.
  • Joulukuuset.
  • Muut yleiset puulajit.

Vastuullista kasvatusta ympäri vuoden.

Kesäkasvatus

  • Ulkokasvatuskapasiteetti noin 5 miljoonaa tainta.
  • Viime vuosina käytetty vain siemenviljelysiementä.

Talvisäilytys

  • Kaksi ominaisuuksiltaan erilaista pakkasvarastoa.
  • Myös lehtipuut pakkasvarastoidaan.

Miksi valitsen taimien istuttamisen?

Jalostushyöty

Käyttämällä männyn jalostettua siemenviljelysiementä saavutetaan merkittävää parannusta sekä tilavuus- (15-30 %) että pituuskasvussa (5-10 %), ja laatuominaisuuksissa. Kuusen siemenviljelysten jalostushyödyistä ei jälkeläiskokeiden nuoruuden ja vähäisyyden takia ole vielä voitu tehdä vastaavia selvityksiä kuin männyllä. On mahdollista, etteivät tulokset yllä kuusella ensimmäisessä sukupolvessa männyn tasolle.

Oheinen kuvio havainnollistaa, mitä jalostushyöty tarkoittaa männyn osalta käytännössä. METLAn tutkijat ovat ennustaneet männyn jalostushyödyn MOTTI-ohjelman avulla (2012).

Esimerkkimetsikkö: kuivahkolle kankaalle (VT) kylvetty männikkö Etelä-Suomessa. Metsikköä kasvatetaan “Hyvän metsänhoidon suositusten” mukaisesti. Paikallisen jalostamattoman siemenalkuperän käyttöä (ei jalostushyötyä) verrataan 1,5 polven siemenviljelyssiemenen käyttöön (jalostushyöty 12%).

jalostushyöty

Miten uudistaa metsikkö?

Ohessa uusimmat tulokset metsäntutkimuslaitoksen tekemästä (Saksa & Kankaanhuhta 2007 ) metsän uudistamisen laatuseurannasta Etelä-Suomessa vuonna 2007. Tulokset on esitetty epäonnistumisriskin todennäköisyydellä (%).

  • Kuusen istutus 12% (mätästys antaa selvästi parhaan tuloksen).
  • Kuusen luontainen 31%.
  • Kuusen kylvö 61%.
  • Männyn istutus 20%.
  • Männyn kylvö 28% (tuoreella kankaalla 40 % ja karummilla alle 20%).
  • Männyn luontainen 44%.
  • Koivulla istutus tuottaa selvästi paremman taimikon kuin kylvö tai luontainen uudistaminen. Lisäksi luontaisissa ja kylvetyissä taimikoissa hieskoivun osuus heikentää uudistamistulosten arvoa.

Käytettäessä halvempia uudistusmenetelmiä, taimikon muodostuminen kylväen viivästyy muutaman vuoden. Luontaista uudistamista käyttäen taimikko muodostuu useita vuosia hitaammin istutustaimiin verrattuna. Tämä merkitsee männyllä 4–7 % tuotoseroa (kuusella 10-25 %), jos käsittelyt eivät muuten muutu (kiertoaikaistutus männyllä 75 v., Miina & Saksa 2008).

Jos kohteen pääasiallisin maalaji on hienoa, routivaa maata, ei kylvöllä ole onnistumisen edellytyksiä kylvömenetelmästä ja kasvupaikasta riippumatta. Äestystä käytettäessä taimikon varhaisperkaus sekä myöhempi taimikonhoito on yleensä Etelä-Suomessa selvästi laikkumätästysvaihtoehtoa kalliimpaa. Karuilla ja kuivilla kankailla pintakasvillisuuden rehevöityminen on kuitenkin vähäistä. Mätästysaloilla taimien alkukehitys niin elossa olon kuin pituuskehityksenkin kannalta on parempi kuin muilla uudistusmenetelmillä.

Kaikkein kallein taimikon perustamismenetelmä (laikkumätästys + istutus) on taimikonhoitokustannusten jälkeen keskimäärin Etelä-Suomessa jo kaikkein halvin vaihtoehto.